Laitetaan kuntoutus yhdessä kuntoon!

Yhdessä asiakkaan kanssa –
yhdessä ammattilaisten kanssa

Kuntoutuksella edistetään ja ylläpidetään ihmisten hyvinvointia ja työkykyä. Kelalla on vuosittain yli 140 000 kuntoutusasiakasta, jotka kokevat hyötyvänsä kuntoutuksesta. Jotta kuntoutus palvelee asiakkaita tulevaisuudessakin parhaalla mahdollisella tavalla, se kaipaa jatkuvaa kehittämistä. Se onnistuu parhaiten yhdessä asiakkaan ja kaikkien kuntoutukseen osallistuvien ammattilaisten kesken.  

Kuntoutuksen avainkysymyksiä

Kuntoutuksen tavoitteena on tukea asiakkaan ja hänen lähipiirinsä voimavaroja, itsenäistä elämää, työelämässä pärjäämistä ja sosiaalista osallisuutta. Asiakkaan kannalta toimiva kuntoutus toteutetaan usean eri ammattilaisen yhteistyönä, ja sen lähtökohtana ovat asiakkaan omat tarpeet, toiveet ja tavoitteet.

Kuntoutusta on jatkuvasti kehitettävä asiakaslähtöisemmäksi, ja kuntoutukseen pääsyn prosessia olisi syytä helpottaa. Tässä yhteistyö eri ammattilaisten kesken on avainasemassa.

Tälle Yhdessä kuntoon -sivulle on koottu kuntoutuksen kehittämisen avainkysymyksiä sekä niihin liittyvää tietoa ja ajatuksia. Sivulta löydät myös oikopolkuja Kelan kuntoutusta koskevan lisätiedon äärelle.

Kuntoutuksella on huomattava inhimillinen merkitys. Se parantaa kuntoutukseen osallistuvien henkilöiden työ- ja toimintakykyä sekä laajemmin hyvinvointia ja elämänlaatua. Kuntoutuksen ansiosta heidän oireensa helpottuvat tai niiden kanssa oppii elämään paremmin. Onnistunut kuntoutus levittää myönteiset vaikutuksensa asiakkaan koko elinpiiriin ja arkiympäristöön, kuten perheeseen ja läheisiin, kouluun ja työpaikalle. Esimerkiksi läheiset saavat apua ja ohjausta kuntoutukseen osallistuvan tukemiseksi, jolloin myös heidän oma jaksamisensa paranee.

Kuntoutus on kannattavaa myös yhteiskunnallisesta ja taloudellisesta näkökulmasta. Tarvitsemme toimintakykyisiä veronmaksajia ja työntekijöitä eri aloille, jotta hyvinvointiyhteiskunta toimii. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan (vtv.fi) yksi syrjäytynyt nuori maksaa elämänsä aikana yhteiskunnalle noin 1,2 miljoonaa euroa. Suuri osa kustannuksista muodostuu siitä, että syrjäytyneen työpanos jää yhteiskunnalta saamatta.

Kuntoutus on yhteiskunnalle edullinen tapa tukea ihmisten työ- ja toimintakykyä. Esimerkiksi Kelan järjestämä kuntoutus maksaa vuodessa keskimäärin 2600 euroa asiakasta kohden. Samalla yhteiskunnan varoja säästyy, kun hoitokustannukset ja sosiaalietuuksien tarve pienenevät.

Kuntoutuksesta hyötyy henkilö, jonka oireet ja arjen ja toimintakyvyn haasteet on tutkittu ja kartoitettu perusteellisesti ja selkeästi. Tärkeää on myös se, että hänet ohjataan kuntoutukseen riittävän aikaisin ja hän tietää, mihin on menossa ja miksi. Kuntoutukseen osallistuvan henkilön tulee olla motivoitunut ja sitoutunut kuntoutusprosessiin.

Kela arvioi ja tutkii kuntoutuksen hyötyä ja vaikuttavuutta jatkuvasti. Laajan tutkimustyön tuloksia hyödynnetään Kelan kuntoutuksen kehittämisessä useissa hankkeissa. Tuoreimman kuntoutuksen hyödyn arviointiraportin mukaan esimerkiksi mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöistä kärsivät asiakkaat saavuttivat kuntoutuksen tavoitteensa pääosin hyvin. Tämä asiakasryhmä muodostaa reilusti yli puolet Kelan vuosittaisista kuntoutusasiakkaista.

Kuntoutuksesta hyötyvät tietysti myös yritykset ja yhteiskunta, kun on toimintakykyisiä ja hyvinvoivia työntekijöitä ja veronmaksajia. Toimiva kuntoutus on yhteiskunnalle edullinen tapa pitää ihmiset työelämässä.

Kuntoutus toimii parhaiten silloin, kun oikeat ihmiset ohjataan oikeaan kuntoutukseen oikeaan aikaan. Tähän tarvitaan verkostomaista yhteistyötä eri ammattilaisten ja toimijoiden, kuten terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja Kelan kesken. Esimerkiksi erikoissairaanhoidon ja Kelan välistä kuntoutusyhteistyötä kehitetään parhaillaan valtakunnallisessa Kela sairaalassa -projektissa (kela.fi), jossa etsitään uusia, yhteisiä toimintamalleja asiakkaan kuntoutuspolun sujuvoittamiseksi.

Jotta asiakkaalle voidaan tarjota tarkoituksenmukainen hoito- ja kuntoutuskokonaisuus, tarvitaan laaja-alaisesti tietoa hänen elämäntilanteestaan. Usein ihmisellä on sairauden tai vamman lisäksi ammatillisia tai sosiaalisia kuntoutustarpeita. Kelalla on monipuolista tietoa asiakkaistaan, muun muassa työ- ja opiskelutilanteesta sekä toimeentulosta, mikä voi edesauttaa oikeanlaisen kuntoutuksen tarjoamista.

Kela ylläpitää järjestämänsä kuntoutuksen laatua uudistamalla palvelukuvauksia ja auditoimalla kuntoutuspalveluita (kela.fi). Vuosittain Kela tekee 24 auditointia, joiden tuloksia hyödynnetään palveluiden kehittämisessä. Kuntoutuksen laatua myös kehitetään useissa hankkeissa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa (kela.fi). Parhaillaan Kela uudistaa esimerkiksi kuntoutuksen palveluvalikoimaa yhdessä palveluntuottajien kanssa. Kuntoutukseen tehtyjen muutosten vaikutuksia arvioidaan tutkimuksilla (kela.fi). Kela myös rahoittaa kuntoutuksen tutkimusta (kela.fi) ja kuntoutuksen kehittämistä (kela.fi).

Kuntoutusta tulee saada tasapuolisesti ja laadukkaasti asuinpaikasta riippumatta. Osa Kelan kuntoutuksesta on lakiperusteista, jolloin asiakkaalla on oikeus palveluun, kun kuntoutuksen kriteerit täyttyvät. Se lisää kuntoutuksen valtakunnallista tasapuolisuutta. Kelalla on yhtenäiset kriteerit kuntoutuksen myöntämiselle, ja jokaisesta kuntoutushakemuksesta tehdään päätös. Suurimpaan osaan Kelan kuntoutuspäätöksistä on mahdollisuus hakea muutosta.

Kelalla on yli 6000 kuntoutuksen palveluntuottajaa yhteistyökumppaneina. Vuosittain Kela kilpailuttaa 30–40 kuntoutuspalvelua mahdollisimman tehokkaasti ja läpinäkyvästi. Koska palveluntuottajia ei ole tasapuolisesti ympäri maata, Kela hyödyntää palveluissaan etäkuntoutusta ja kehittää erilaisia etäkuntoutusmalleja (kela.fi). Lisäksi Kela selvittää jatkuvasti uusia tapoja hankkia palveluntuottajia. Rekisteröitymismenettelyn kokeiluprojektissa (kela.fi) kehitetään rekisteröitymisjärjestelmän toimivuutta ja soveltuvuutta kuntoutuspalvelujen järjestämisessä.

Onnistunut kuntoutus edellyttää laajaa, monialaista ja moniammatillista yhteistyötä. Yhteistyöverkostossa on asiakkaan tilanteesta riippuen mukana esimerkiksi terveydenhuollon hoitava taho, sosiaalitoimi, Kela, TE-toimi, työpaikka, koulu ja muu kuntoutukseen osallistuvan henkilön arjen ympäristö. Jotta asiakkaan kuntoutusprosessi on sujuva, tehtävien ja vastuiden jako eri toimijoiden kesken tulee olla selkeää.

Yhteistyö vaatii myös jatkuvaa kehittämistä. Kelassa tutkitaan ja kehitetään kuntoutuspalveluita ja yhteistyömalleja useissa projekteissa (kela.fi). Esimerkiksi valtakunnallisessa Kela sairaalassa -projektissa (kela.fi) etsitään uusia, yhteisiä toimintamalleja erikoissairaanhoidon kanssa. Projektin tavoitteena on löytää konkreettisia tapoja auttaa ja tukea asiakasta, jotta hän saa oikea-aikaista ja tarkoituksenmukaista kuntoutusta. Kela sote-keskuksissa -projektissa (kela.fi) puolestaan kehitetään Kelan ja tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusten välistä yhteistyötä osatyökykyisten työttömien työkyvyn tukemiseksi.

Mitä mieltä eri ammattilaiset ovat kuntoutuksen kehittämisestä?

Kysyimme kuntoutuksen eri toimijoilta – sosiaali- ja terveydenhuollolta, järjestöiltä ja palveluntuottajilta – näkemyksiä suomalaisen kuntoutusjärjestelmän nykytilaan ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Miten kuntoutusta pitäisi kehittää ja järjestää, jotta se palvelee asiakkaita parhaiten?

Kelan kuntoutuksen avainlukuja

141 128
henkilöä
osallistui kuntoutukseen vuonna 2020
190 000
hakemusta
Kelan kuntoutukseen vuodessa
6000
sopimusta
eri kuntoutuspalveluiden tuottajien kanssa
+ 50 %
asiakkaista
kertoo hyötyneensä kuntoutuksesta*
371 M€
kuntoutuspalveluiden kustannukset yhteiskunnalle
83 %
kuntapäättäjistä pitää Kelan roolia tärkeänä tasavertaisen kuntoutuksen toteuttamisessa**

Tilaa uutiskirje!

Kelan Terveysinfo-uutiskirjeessä käsitellään laajasti kuntoutukseen liittyviä kysymyksiä.

Lue lisää Kelan kuntoutuksesta